02/15 / torstai 12.11.2015

Opiskelijat maailmalta

Opiskelijat maailmalta

12.11.2015

Yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat uusia odotuksia yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälistymiselle. Korkeakoulujen tulee toimia aktiivisesti monikulttuurisen korkeakouluyhteisön vahvistamiseksi.

Opiskelijaliikkuvuuden näkyvimmän osan muodostavat korkeakoulujemme ulkomaalaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat. Eniten kasvaa korkeakoulujen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoidenmäärä, joka on enemmän kuin kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tutkinnonsuorittajia oli vuonna 2014 jo yli 20 000. Lyhyemmälle ulkomaanjaksolle eli opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun tulevien ulkomaalaisten lukumäärä on sekin kasvanut. Vuonna 2014 heitä opiskeli suomalaisissa korkeakouluissa noin 10 000.

Korkeakoulujen kansainvälistyminen antaa haasteita myös opiskeluterveydenhuollon toimintaan. Suurin osa tutkinto-opiskelijoista tulee Suomeen muualta kuin Euroopasta, noin 40 % tulee Aasiasta ja noin 14 % Afrikasta. Terveydenhuollon haasteena on tuntea kulttuuriset erot terveys- ja sairauskäsitteissä.  

Yliopistossa tutkintoa suorittavat ulkomaalaiset kuuluvat YTHS:n hoidon piiriin kuten muutkin tutkinto-opiskelijat. Heidän kohdaltaan on tärkeää tietää lähtömaan infektioriskit, erityisesti tuberkuloosi.

Vaihto-opiskelijat kuuluvat YTHS:n palvelujen piiriin Suomessa olonsa ajan, jos opiskelu kestää yli neljä kuukautta. Heidän kohdallaan on tärkeää yhteistyö oppilaitosten kanssa. Oppilaitosten tulisi ohjata uudet opiskelijat opiskeluterveydenhuoltoon, missä selvitetään opiskelijan terveydentila, rokotukset ja tarvittaessa suunnitellaan infektioiden seulonta. Opiskelijalta kysytään etukäteen, saako oppilaitos antaa tietoja opiskeluterveydenhuoltoon ja voiko terveystietoja selvittää etukäteen. Kattavalla terveystarkastuksella on sekä opiskelijan, oppilaitoksen että yhteiskunnan kannalta vaikuttavuutta ja se antaa mahdollisuuden hoitoon.

Infektiotautien seulonta on vapaaehtoista, ellei oireiden perusteella ole syytä epäillä sairautta. Tuberkuloosin seurannasta on STM:n ohjeet. Tuberkuloosin seulonta toteutetaan vapaaehtoisena mahdollisimman pian maahantulon jälkeen opiskelijalle, jonka syntymämaa tai kansalaisuus on tuberkuloosin korkean ilmaantuvuuden maa ja Suomessa oleskelun kesto on todennäköisesti yli kolme kuukautta. Mikäli on perusteita epäillä keuhkotuberkuloosia oireiden perusteella, voidaan keuhkoröntgenkuvaus tehdä myös tahdosta riippumatta.

Opiskelijat maailmalle

Suomalaiset suuntaavat useimmiten muualle Eurooppaan. Lukuvuonna 2013–2014 noin 6000 suomalaista opiskelijaa suoritti tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa Kelan opintotuen turvin. Lisäksi vuoden 2014 aikana miltei 10 000 korkeakouluopiskelijaa ja yli 6 000 ammattiin opiskelevaa lähti lyhyemmälle ulkomaanjaksolle.

Suomalaisopiskelijat suosivat tutkinto-opinnoissaan kolmea kohdemaata eli Britanniaa, Ruotsia ja Viroa, joissa opiskelee noin kaksi kolmasosaa kaikista opintotuen saajista. Lähes 90 % tutkinto-opiskelijoista jää opiskelemaan Eurooppaan.

Tutkintoa lyhyemmälle ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat suuntaavat niin ikään useimmiten muualle Eurooppaan: suosituimmat maat ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi ja Ranska. Aasian merkitys on kuitenkin kasvamassa, sillä yhä useampi vaihto-opiskelija lähtee esimerkiksi Kiinaan, Thaimaahan, Japaniin tai Koreaan.

YTHS:llä on erinomainen keskitetty matkailuneuvonta, jota jokaisen vaihtoon lähtevän opiskelijan kannattaa käyttää.

Suomen koulu - ja opiskeluterveydenhuollon yhdistys Skooppi järjesti keväällä erinomaisen koulutuksen Rajattomat infektiot - kulttuurit kutsuvat 23.4.2015. Linkistä löydät Arja Burgosin esityksen matkailijan riskeistä ja toisesta linkistä Kristina Kuntun esityksen opiskelijoiden varautumisesta riskeihin. 

Opiskelija maailmalle - Miten varauduit, kuinka kävi?

Kaukomatkailijan riskit

Tutustu myös verkkosivustoon yths.fi/en/internationalstudents

Teksti Annukka Vuorinen
Kuva Rodeo

Kommentoi

Otsikko:
Viesti:
Nimi: